Oivalluksia Oulusta

30.8.2019

YHTEISTYÖFOORUMI

Vertaisryhmätoiminta ja AmisTET-jaksot osana

8.-luokkalaisten opinto-ohjausta

 

Vetovoimainen joukko kokoontui yhteistyöfoorumiin Hiirihaukkatalolle Ouluun 30.8.2019. Yhteinen työskentelymme alkoi Kaukovainion koulun 8.-luokkalaisten oppilaiden järjestämillä aamukahveilla. Innokkaat leipurit olivat tehneet maukkaita leipomuksia tarjolle ja tunnelma oli lämmin ja välitön. Aamupäivä piti sisällään monia uusia kohtaamisia, asioiden jakamista ja kokemusten vaihtamista peruskoulun yläluokkalaisten oppilaanohjauksesta ja ohjausyhteistyöstä. Erityisesti osallistujat keskustelivat 7.- ja 8.-luokkalaisten nuorten ohjauksesta.

Tilaisuudessa kuultiin kokemuksia viime keväänä toteutetusta vertaisryhmätoiminnan pilotista. Se oli toteutettu yhteistyössä Tiernan koulun, Pohjolan koulun, Valteri Tervaväylän ja Oulun kaupungin nuorisotoimen kanssa. Vertaistuellisessa ohjaustyössä nähtiin paljon eri hyötyjä, niin peruskoulun oppilaiden uraohjaukseen kuin jatko-opinoissa etenevien nuorten aikuisten opiskeluun. Toiminta oli koettu erittäin antoisana ja hyödyllisenä. Toimintaan toivottiin mukaan myös toisen asteen oppilaitoksia. Hyviä kokemuksia ja ohjausharjoituksia toivottiin jaettavan esimerkiksi vetovoimala.fi-sivustolla, josta kuka tahansa ohjaustyössä toimiva voisi löytää uusia ideoita työhönsä.

Kokemusten pohjalta todettiin, että uuteen ryhmään mukaan tuleminen ei ole aina helppoa ja tutun aikuisen tuki on monelle nuorelle tällaisessa tilanteessa tärkeää. Pikkuhiljaa ryhmä tulee tutuksi ja mukanaolo sekä osallistuminen toimintaan mahdollistuvat. Toisten ryhmäläisten merkitys muuttuu ja ryhmästä tulee vetovoimainen yhteisten kokemusten myötä. Uusien kohtaamisten, jaetun tiedon ja kokemusten uskottiin kantavan nuoria eteenpäin omalla polullaan. Alkuun fiilikset saattoivat olla osalla nuorista hiukan ristiriitaisia, mutta niiden ei annettu tulla esteeksi mukaan tuloon. Jokainen tapaaminen oli nähty uutena mahdollisuutena, mikä on hyvä lähtökohta pienryhmätoiminnalle. Ryhmäläisten aktiivisuus vahvistuu ja sosiaaliset taidot kehittyvät jokaisella omaan tahtiinsa luontevasti erilaisissa tilanteissa ja toimintaympäristöissä. Toiminnassa mukana olleet opettajat kokivat, että tällainen työtapa vaati heiltäkin ennakkoluulotto-muutta ja luottamusta siihen, että asiat saadaan yhteisvoimin nuorten kanssa toimimaan. Positiivinen suhtautuminen heijastuu kohtaamisiin ja parasta antia oli ollut nähdä omien oppilaiden lähtevän toimimaan uusien ihmisten kanssa. Tällaiset asiat nousivat jo tässä vaiheessa vertaisryhmätoiminnan tuloksiksi. Toiminnan edellytyksenä nähtiin hyvä ennakkosuunnittelu ja joustavuus muuttuvissa, yllättävissäkin tilanteissa. Peruskouluissa NOPO-opinto-ohjaajan rooli nähtiin myös voimavarana vertaistuellisen ohjauksen toteuttamisessa. Yksilöohjausresurssista voitaisiin siirtää osa ryhmämuotoiseen oppilaanohjaukseen. Vertaisryhmätoiminnan veturit saivat paljon kiitosta pilottiin osallistuneita ja toiminnalle toivottiin jatkuvuutta. Seuraavat vertaisryhmätoiminnan pilottiryhmät käynnistyvät kuluvana syksynä Rovaniemellä ja Oulussa.

Luovin Muhoksen ja Oulun yksiköt toteuttivat viime keväänä yhdessä Kaakkurin koulun kanssa AmisTET-jaksoja muutamien oppilaiden nivelvaiheen ohjaustyössä. Idea lähti siitä, että NOPOt toteuttivat Kaakkurin koulussa matalan kynnyksen kohtaamisia pienryhmissä ja opettajanhuoneessa. Tarve pikaisesti toteuttaville ammatillisen koulutuksen tutustumisjaksoille nousi esiin keskusteluissa.  Muutamat 8. ja 9. luokkalaiset pääsivät tutustumaan Luovin eri koulutuksiin käytännössä. Heidän opettajansa, NOPO-oponsa tai ohjaajansa olivat mukana jaksoilla. Opettaja kertoi, miten hyvin käytännössä jaksot saatiin järjestymään ja jo ensikohtaamisista lähtien yhteistyö oli ollut sujuvaa ja innostavaa. ”Kun nuoret saivat työvaatteet päälle, ryhti oikeni ja tunnelma rentoutui välittömästi.” Kuuden tunnin opiskelupäivät olivat olleet työntäyteisiä ja antoisia. Positiivista palautetta oli tullut kotoa asti. Eräs nuori on kertonut kotona ensimmäisen kerran, mitä hän oli koulupäivän aikana tehnyt. "Tutustumisen tuloksena voi syntyä ns. ahaa elämyksiä, jolla on myönteistä vahvistusta omalle osaamiselle ja vahvuuksien tunnistamiseen ja sanoittamiseen. Sekin on tärkeä tulos, jos joku ammattiala ei tutustumisen jälkeen nappaa - sen voi sulkea tällä erää pois valinnoista", totesivat Luovin AmisTET:n järjestäjät.

Yhteistyöfoorumissa suunniteltiin yhdessä tulevan toimintavuoden AmisTET-jaksoja, niiden toteutusta ja kohderyhmää. Pitää yhdessä miettiä, ketkä hyötyvät siitä, että menevät TET-jaksoille työelämään ja ketkä hyötyvät AmisTET-jaksoista, jotka toteutuvat Luovin eri koulutuksissa, käytännössä opiskelutehtäviin tutustuen. Kohderyhmää ovat kuitenkin tässä pilotoinnissa pilottikoulujen 8.-luokkalaiset ja oppilaiden omat opettajat, ja NOPOt miettivät, keille oppilaille jaksoja tarjotaan. Peruskoulun viimeisellä luokalla oleville oppilaille Luovin järjestämät maksuttomat koulutuskokeilujaksot ovat keskeinen ohjauspalvelu nivelvaiheen lähestyessä. Koulutuskokeilussa nuori pääsee tutustumaan valitsemalleen koulutusalalle käytännössä viikon ajan. AmisTET-jakso tarjoaa mahdollisuuden tutustua ammatilliseen koulutukseen ja sen tarjoamiin vaihtoehtoihin uraohjauksen tukena ja koulutuskokeilussa arvioidaan jo alalle soveltuvuutta ja oppilaan vahvuuksia. Jakson päätteeksi pidettävässä ohjauskeskustelussa laaditaan suunnitelma perusopetuksen jälkeisille jatkopoluille.

Kaukovainion koulun rehtori, Timo Kettunen, korosti puheenvuorossaan uraohjauksen roolia oppilaitostyössä ja johdonmukaisen ohjaustyön merkitystä oppilaiden hyväksi. Opinto-ohjaajien työnkuva on laajentunut ja sen nähtiin monipuolistuvan edelleen. Oppilaanohjausta toivottiin myös olevan enemmän tarjolla niille nuorille, jotka sitä tehostetusti tarvitsevat oman jatkosuunnitelman laatimisessa. Esiin nousi myös kysymys, miksi ohjausta ei voida tarjota jo alakoulun oppilaille, jolloin uraohjaus voitaisiin aloittaa riittävän varhain. Oppilaille toivottiin riittävää tukea ja ohjausta nivelvaiheen valmisteluun ja onnistuneeseen siirtymään perusopetuksesta toiselle asteelle. Oli ilahduttavaa kuulla, että hallitusohjelmaan on kirjattu ajatus tukiopinto-ohjauksesta, jonka yksi osa myös NOPO-opinto-ohjaajan palvelut ovat. Työn avulla pyritään varmistamaan kaikki nuoret jatkopoluille ja vähentämään keskeytyksiä toisen asteen opinnoissa. Yhteistyöfoorumissa pohdittiin, voisivatko NOPOt jatkaa ohjaustyötä toisella asteella riittävän pitkään, jotta nuori pääsee kiinnittymään uuteen oppilaitokseen ja siellä toimivaan yhteisöön. Yhteistyöfoorumin osallistujat päättivät osallistua kyselyyn, jolla otetaan valtakunnallisesti kantaa nivelvaiheen opinto-ohjaustyön kehittämiseen ja vahvistamiseen. Vertaisryhmätoiminta ja AmisTET-jaksot ovat osa erityisen ja vaativan erityisen tuen hakijoiden ohjauspalvelujen kehittämistyötä Vetovoimala-hankkeessa. Tutustu vertaisryhmätoimintaan tarkemmin täällä.

 

Hyviä kohtaamisia ohjaustyöhön toivottavat,

Vetovoimala-hankkeen toimijat ja NOPO-opot

29.3.2019

YHTEISTYÖFOORUMI

 

Tammikuun yhteistyöfoorumin palautteessa toivottiin puheenvuoroa levottoman, uhmakkaan, sopeutumattoman, "vaikean" nuoren opintopolusta. Vetovoimala vastasi toiveeseen ottamalla Oulun kolmanteen yhteistyöfoorumiin teemaksi koulunkäyntikyvyn. Toisena näkökulmana oli koulun kuntoisuus vastaanottaa erilaisia oppijoita.


Tilaisuuden alussa kuulimme Skypen välityksellä Vetovoimalan kuulumisia eri paikkakunnilta. Outi Santanen Stadin Ammattiopistosta, Ninni Sormunen Luovin Kuopion yksiköstä, Marianna Salminen Luovin Helsingin yksiköstä sekä Pekka Karmala Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri Onervasta Jyväskylästä kertoivat, mitä on meneillään hankkeessa kullakin kehittämisalueella. Vetovoimailijoiden terveisten jälkeen kuulimme puhuttelevan tarinan nuoren aikuisen elämänpolulta Sanna Komun lukemana.

 

Maria Laiho puhui koulunkäyntikyvystä ja sen määrittelystä sekä koulun kuntoisuudesta ottaa vastaan erilaisia oppijoita. Keskustelua käytiin siitä, mitä opiskelu vaatii nuorelta ja miten ympäristöä voidaan muokata koulunkäyntikykyä tukevaksi. Tuetaanko lasta/nuorta kohti koulua vai poispäin sieltä jonkun toisen vastuulle? Aslak Rantakokko Vanhempainliitosta jatkoi saman teeman äärellä otsikolla "Helppoa erityisyyttä vai liian vaikea oppilas kouluun". Tärkeä kysymys on, puhummeko koulu-/opiskelukuntoisista lapsista/nuorista vai lapsi-/opiskelijakuntoisista kouluista ja oppilaitoksista.

Lue lisää koulunkäyntikyvyn arvioimisesta ja tukemisesta Anita Puustjärven ja Ilona Luoman artikkelista Lääkärilehdessä 3/2019.

Täältä löydät myös videon koulunkäyntikyvyn määrittelystä ja arvioimisesta.

18.1.2019

YHTEISTYÖFOORUMI

 

Oulun alueen toinen yhteistyöfoorumi järjestettiin 18.1.2019 Valkean kokoustilassa. Edellisessä yhteistyöfoorumissa nousi esiin toive "työnjaon rautalankamallista" vaativan erityisen tuen nivelvaiheen ohjaustyöhön ja osallistujat kaipasivat tietoa erityisen tuen oppilaiden konkreettisista ja oikeista jatkopolkuvaihtoehdoista. Myös nuorten omaa ääntä toivottiin kuuluville. Toisessa yhteistyöfoorumissa kuultiinkin ammatillisen koulutuksen elävän kirjaston kokemuksia opiskelusta ja ohjauksesta sekä perehdyttiin tapausesimerkkien kautta erilaisiin ohjauspolkuihin ja -palveluihin. Paikalla oli kolme nuorta kertomassa omista opiskelukokemuksistaan sekä ammatillisten oppilaitosten edustajia esittelemässä erityisen tuen palvelujaan.

Työnjaon rautalankapajoissa moniammatillinen toimijajoukko tuotti runsaasti ideoita ohjauspalvelujen kehittämiseksi case-työskentelyn pohjalta, hyödyntäen työskentelyssään elävän kirjaston asiantuntemusta. Asiakastapausten kautta perehdyttiin erilaisiin ohjauspolkuihin miettien, mitä ohjauspalveluita tilanteisiin kuuluu. Kukin pienryhmä kuvasi oman case-esimerkin pohjalta asiakkaan saamaa ohjausta ja opiskelumahdollisuuksia sekä pohti, kenen kanssa yhteistyötä tulisi tehdä sujuvan siirtymän takaamiseksi. Mitä muita opiskeluvaihtoehtoja asiakkaalla olisi voinut olla ja millaista tukea tarvittaisiin niiden onnistumiseksi?  

Case-työskentelyssä hyvinä ohjauskäytänteinä nousivat esiin mm. valintahaastattelujen merkitys ja hakijan motivaation selvittäminen, hakijan osallistaminen omien opintojensa suunnitteluun sekä osallisuuteen kannustavien itsearviointityökalujen käyttäminen, joustavat sisäiset siirtymät, säännöllinen työaika koulussa, pienemmät oppimisympäristöt ison luokan sijasta, ohjauksen moniammatillisuus, siirto-HOJKS-dokumenttien toimittaminen vastaanottavalle oppilaitokselle sekä koulutuskokeilut, tutustumiset ja vierailut. Koulutuskokeilujen yhteydessä tärkeinä mainittiin tutun työntekijän tuki kokeilujaksolla, henkilökohtaiset ohjauskeskustelut sekä oikea tekeminen ja oikeat opiskelusisällöt tutustumisjakson aikana. Huoltajien kanssa tehtävään yhteistyöhön kaivattiin uusia ideoita, joista yhtenä esimerkkinä nostettiin esiin koulutuskokeilujaksot huoltajille.

Hakeutumisvaiheen ohjauksessa tärkeinä nähtiin saada huoltajat mukaan miettimään nuoren jatkopolkua, lisäksi korostui monimmatillisen yhteistyön (opo, erityisopettaja, luokanvalvoja) merkitys. Moniammatillisessa yhteistyössä todettiin olevan suuria eroja valtakunnallisesti ja tärkeäksi nähtiin hyvien käytänteiden jakaminen palvelujen kehittämisen näkökulmasta, samoin kuin oppilaitosten välinen yhteistyö. Esiin nousi myös mielenterveyspalveluiden, opiskeluterveydenhuollon, opiskeluhuollon sekä etsivän nuorisotyön rooli ja se, että tarvittaessa nuori ohjattaisiin konkreettisesti perille opiskelupaikkaan. Myös voimavarakeskeisen lähestymistavan korostaminen oppilaitoksissa nähtiin tärkeänä.

2.11.2018

YHTEISTYÖFOORUMI

 

Vetovoimala järjesti ensimmäisen yhteistyöfooruminsa kokoontumalla Oulussa hotelli Laplandissa 2.11.2018. Päivä alkoi maittavalla aamiaisella yhteisen jutustelun merkeissä. Pöytäkunnissa löytyi uusia tuttavuuksia ja verkostoitumismahdollisuuksia. Saariselkä-kabinetin miljöö ja hämärtyvä marraskuinen valo loivat otollisen tunnelman päivän teemoihin virittäytymiselle.

Jaana Heikkinen Vetovoimalasta/Luovista, Aslak Rantakokko Vanhempainliitosta ja opiskelija Tom Sandell keskustelivat kokemuksellisesta näkökulmasta perusopetuksen suorittamisesta, toiselle asteelle siirtymisestä ja uraohjauksessa tarvittavasta ja saadusta tuesta. Kokemuksista avautuminen sai osallistujat miettimään ohjaustyön merkityksellisyyttä ja sen sisällöllistä kehittämistä. Onnellisten sattumusten ja hyvän tuurin lisäksi yksilöllisessä uraohjautuvuudessa tarvitaan ammattilaisten valistunutta näkemystä, opiskelijatuntemusta ja ennen kaikkea yhteistyötä. Kokemuspuheenvuoroja toivottiin ja aiottiin vastedes käyttää osallistujien koulujen ja oppilaitosten vanhempainilloissa ja koulutuksissa.

Kempeleessä on lähdetty rohkeasti kokeilemaan uudenlaista tapaa tehdä oppilashuollollisesti jalkautuvaa ohjaustyötä aluksi hankerahoituksen turvin. Kempeleen Kirkonkylän koulun koulusosionomi Sanna Kautto ja apulaisrehtori Janne Törmänen kertoivat koulusosionomin tehtävän syntyneen käytännön tarpeesta luoda kouluun työtehtävä, jonka työn keskiössä on oppilaan kohtaaminen ja ohjaaminen sekä kodin ja koulun välisen yhteistyön sujuvoittaminen verkostoja hyödyntämällä.

 

Ryhmissä tapahtuva reflektointi tuotti polveilevaa keskustelua vahvuuksiin keskittyvän ja opiskelijoiden arkeen jalkautuvan ohjaustyön merkityksestä, henkilökunnan hyvinvoinnista huolehtimisesta ja yhteistyön tekemisestä rajoja maalaisjärjellä rikkomalla. Työelämästä kuultuna viestinä todettakoon, että vaativan erityisen tuen opiskelijan työelämässä tarvittavat taidot liittyvät ensisijaisesti vuorovaikutustaitoihin ja arjen hallintaan, kun itse työtehtävissä tarvittava osaaminen voidaan kuitenkin vielä ja käytännössä on tarpeenkin työpaikoilla viimeistellen oppia.

Nivelvaiheen ohjaustyön kehittämistä on tuettu Opetushallituksen täydennyskoulutushankkeilla NET 1 ja 2 (Nivelvaiheessa erityistä tukea) sekä SOS (Sujuva ohjaus ja siirtymät). ESR-rahoituksella toteutettu Tervareitti-hanke aloitti oppilas- ja opiskelijalähtöisen ohjaustyön ja uraohjauksen tukemisen perustuen toimintakyvyn arvioinnissa nouseviin tekijöihin. Vuonna 2018 alkaneen Vetovoimala-hankkeen ensimmäinen yhteistyöfoorumi Oulussa hahmotteli tulevaisuushorisonttia, jossa jokainen ihminen nähdään tärkeänä ja löydetään aikaa oppilaan aitoon kohtaamiseen, minkä kautta nuorella muodostuu käsitys omista vahvuuksistaan ja osaamisestaan sekä tapahtuu kiinnittymistä sellaiseen, mikä kantaa.

Seuraavan yhteistyöfoorumin toivelistaan syntyi konkretiaan ja käytänteisiin liittyviä teemoja. Vetovoimalan väki tekee parhaansa napatakseen kopin esittämistänne kehittämiskohteista muun muassa vaativaa erityistä tukea, työnjakoa, maahanmuuttajien ohjausta, opetuksen väljyyttä, oppilashuollon ohjaustyötä ja tiedonkulkua sekä erityisen tuen oppilaiden konkreettisia ja oikeita jatkopolkuvaihtoehtoja koskien. Tavataan näiden teemojen parissa seuraavassa yhteistyöfoorumissa. Seuraathan Vetovoimalan verkkosivuja ja liityt postituslistalle, niin tiedetään taas tavata.

18.10.2018

KOULUTUS

Vaativa erityinen tuki ja toimintakyky nivelvaiheen ohjauksessa

"Nuoren osallisuuden huomioiminen oman koulutuspolkunsa suunnittelussa tarkoittaa mahdollisuutta valintaan, mahdollisuutta saada tietoa tilanteesta ja omista oikeuksistaan, mahdollisuutta vaikuttaa päätöksenteko-prosessiin, mahdollisuutta ilmaista omat ajatuksensa ja näkemyksensä, mahdollisuutta saada tukea ja apua osallistumiseen sekä mahdollisuutta itsenäisiin päätöksiin omien kykyjen puitteissa."

(Thomas 2002) 

VAIKEAVAMMAISTEN NUORTEN AIKUISTEN KOKEMUKSIA KOULUTUKSESTA JA SIIRTYMÄVAIHEISTA

 

Aino Äikäs puhui Oulun koulutuspäivässä vaikeavammaisten nuorten koulutuskokemuksista ja siirtymävaiheista oman tutkimuksensa valossa sekä nuoren osallisuuden huomioimisesta koulutuspolun suunnittelussa.

Palvelujärjestelmä oppilaan näkökulmasta näkyi Äikäksen tutkimuksessa kaventavana ja toiseutta tuottavana. Vaikeavammaisten tasa-arvon, itsemääräämisen ja kansalaisuuden edistämiseksi on tehtävä vielä paljon työtä. Kuitenkin tulevaisuuteen katsotaan positiivisina.

Äikäs korosti positiivisen ja realistisen minäpystyvyyden merkitystä ja vahvistamista sekä ennen opintoja että niiden aikana. Keskeiset tuettavat osa-alueet ovat osallisuuden vahvistaminen, kommunikointi ja vuorovaikutus, hahmottaminen, toiminnanohjaus ja muisti. Minäpystyvyyttä tukevina tekijöinä nousivat esiin mm. onnistumiskokemukset tilanteista, joissa nuori voi hyödyntää vahvuuksiaan ja taitojaan, nuoren omien kiinnostuksen kohteiden huomiointi sekä palaute ja kannustus nuoren läheisiltä, opettajilta, ohjaajilta ja vertaisilta. 

Siirtymävaiheen ratkaisemattomia kysymyksiä ja ohjauksessa huomioitavaa:

  • Edistää moniammatillista yhteistyötä tarjoamalla eri ammattilaisille yhteiset käsitteet ja ”saman kielen”.

  • Kuvataan oppilaan toimintakykyä, ei hänen persoonallisuuttaan. 

  • Toimintakyvyn arvioinnin kautta oppilas oppii kuvaamaan ja ymmärtämään itseään, mikä vahvistaa osallisuutta ja antaa eväitä vaikuttaa oman elämän, koulutuspolun ja siirtymävaiheen suunnitteluun. 

  • Tuo oppilaan, huoltajat ja ammattilaiset saman, yhteisen asian äärelle ja keskustelun kautta lisää yhteistä ymmärrystä ja näkemystä.

  • Laaja-alaisella ja kokonaisvaltaisella toimintakyvyn kuvaamisella voidaan saada näkyväksi vaativan erityisen tuen tarve ja pystytään myös yksilöimään paremmin, mihin asioihin pyritään vaikuttamaan ja millä toimenpiteillä, jolloin tarvittava tuki saadaan kohdennettua täsmällisemmin.

Lue lisää: 

Toiselta asteelta eteenpäin. Narratiivinen tutkimus vaikeavammaisen nuoren aikuisen koulutuksesta ja työllistymisestä. 

http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-0776-9/urn_isbn_978-952-61-0776-9.pdf

"Eniten tarvitsemme elämässä ihmistä, joka rohkaisee meitä tekemään sen, minkä osaamme."
- Ralph Waldo Emerson