Mietteitä Mikkelistä

11.10.2019

KOULUTUS

”Tuetko toimijuutta, luotsaatko tulevaisuuteen?"

 

Tämä elämä -hankkeen ja Vetovoimalan yhteisellä koulutuskiertueella toisena oli vuorossa Mikkeli. Aamupäivällä keskusteltiin osallisuutta tukevista ohjauksen keinosta ja onnistuneen ohjauspolun elementeistä. Katse kääntyi yhteisen keskustelun tärkeyteen, yhteisölliseen toimintakulttuuriin ja kohtaamiseen. Nuoret tarvitsevat toisiaan kasvaakseen ja oppiakseen, mutta yksin heitä ei voi jättää. Lisäksi äänestettiin oppivelvollisuusiän nostamisesta ennen tuumaustaukoa hyvän ruoan ääressä. 

Iltapäivällä Pauliina Lampinen Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiöstä puhui yhdenvertaisuudesta ja erityistä tukea tarvitsevan nuoren näkökulmasta ohjaukseen. Elämässä ei ole suoria polkuja, on mutkia ja monenlaisia siirtymiä. Kaikista niistä on mahdollista päästä perille. Oppilaitoksen huono asenne estää, hyvä mahdollistaa. Monien tarinoissa nousee esiin oma sinnikkyys ja vanhempien sinnikkyys. 

Kiitos Mikkeli ja kaikki koulutuspäivässä osallisina olleet! Tästä koulutuskiertueen on hyvä ponnistaa kohti seuraavaa paikkakuntaa, Jyväskylää. 

15.3.2019

YHTEISTYÖFOORUMI

 

Mikkelin toisessa yhteistyöfoorumissa paneuduttiin alueellisen yhteistyön kehittämiseen ja palveluihin sekä mielenterveys- ja päihdetyön puheenvuoroon. Alueellisista palveluista esittäytyivät Ohjaamo, etsivä nuoristyö sekä Essoten Nuorten Akuutti-/Välkkärityöryhmä. Osallistujat kokivat, että yhteistyö lisää tietoisuutta Mikkelin alueen palveluista erityisen tuen ohjauksessa ja että verkostoitumista tulee yhä vahvistaa tiedonsiirron turvaamiseksi.

Keskeisimmät kehittämistarpeet alueella liittyvät tiedonkulkuun perusopetuksen ja toisen asteen välillä. Tiedon siirtyminen tulee varmistaa myös eri ammattiryhmien sisällä ja toisella asteella opiskelijaa opettavalle koko opetushenkilöstölle. Nuorten oireiluun ei aina saada oikea-aikaista apua, eikä palveluun ohjautuminen ole nuorten kohdalla aina sujuvaa. Mikkelin aluetta värittävät ennen kaikkea harvaanasutun
seudun haasteet: toisen asteen erityisammattiopilaitoksia ei ole ja opiskelu kulkemisineen vaatii opiskelijoilta vahvaa motivaatiota
ja kodin tukea. Avaimet Mikkelin haasteisiin löytyvät verkostomaisesta työtavasta sekä osaavasta toimijajoukosta, jotka aidosti ohjaavat
nuoria elämässä eteenpäin.

22.2.2019

KOULUTUS

"Vaativa erityinen tuki ja toimintakyky nivelvaiheen ohjauksessa" 

 

Vetovoimalan koulutuskiertue kokosi yhteen alueen ohjaustoimijoita toimintakykyajattelun ja osallisuuden teemojen äärelle. Tilaisuuden aluksi Erja Kaakkuriniemi kuvasi toimintakykyajattelun ja toimintakyvyn kuvaamisen merkitystä siirtymävaiheen tukena. Esittelyssä olivat myös Vetovoimalan välineet toimintakyvyn tunnistamiseen nivelvaiheen ohjauksessa. 

Henri Pesosen puheenvuoro iltapäivän puolella keskittyi osallisuuteen ja oman elämän suunnitteluun vaativassa erityisessä tuessa. Erityistä ja vaativaa erityistä tukea määriteltiin mm. seuraavilla tavoilla: "oppilaalla kauheasti kaikkia palveluja, mutta oikeasti ei yhtään mitään kunnolla", "joku muu käyttää hänen ääntään" ja "herkillä korvilla kuunneltava oppilas". Selkeyttä kaivattiinkin siihen, kuka on vaativan erityisen tuen oppilas ja miten oppilaan vahvuudet konkreettisesti konstruoidaan ohjauksen avulla osaamiseksi. Toimintakykyajattelun ja siihen perustuvien menetelmien avulla pystymme toivottavasti osaltaan vastaamaan tähän tarpeeseen. Päivän päätteeksi pureuduttiin vielä opintoihin hakeutumiseen erityisessä ja vaativassa erityisessä tuessa. Jatkuvan haun prosessia kehitetään Mikkelissä koko ajan, mutta esiin nousi toive yhteistyön tiivistämisestä vaativan erityisen tuen hakijoiden osalta. 

Kiitokset mukavasta ja lämminhenkisestä päivästä kaikille osallistuneille - tavataan taas yhteistyöfoorumissa maaliskuussa! 


 

28.11.2019

YHTEISTYÖFOORUMI

”Yhteistyössä ja toinen toisensa tuntemisessa on voimaa!"

 

Ihastuttava Tertin Kartano täyttyi vilkkaasta puheensorinasta, kun Mikkelin alueen yhteistyöfoorumi pyöräytettiin käyntiin kolmenkymmenen ohjausalan ammattilaisen voimin keskiviikkona 28.11.2018. Paikalla oli monipuolinen joukko toimijoita perus-opetuksen ja toisen asteen nivelvaiheen molemmilta puolilta: Mikkelin peruskouluista, alueen ammattiopistoista, lukioista, perus- ja toisen asteen opiskeluhuollosta, ohjaamosta sekä muista sosiaali- ja terveyspalveluista. Jatkossa toivomme mukaan myös lisää nuorisotyön toimijoita.

Päivän aluksi saimme nauttia herkullista aamupalaa samalla toisiimme tutustuen ja uusia yhteyksiä luoden. Tämän jälkeen Jyväskylän yliopiston psykologian tohtori Sami Määttä johdatti osallistujat päivän teemaan puhumalla toisen asteen opintojen keskeyttämisen riskitekijöistä ja motivaatiosta. Peruskoulussa ilman todistusta jää 0,5% oppilaita, ammatillisessa koulutuksessa peräti 6,5%. Suurena huolenaiheenamme ovat juuri ne nuoret, jotka nippa nappa selviävät toiselle asteelle, mutta tarvitsisivat paljon tukea opintoihin kiinnittyäkseen. Opiskelu ja oppimisympäristö muuttuvat toiselle asteelle siirryttäessä erilaiseksi, eikä tarvittavaa tukea välttämättä ole saatavilla. Olisi äärimmäisen tärkeää löytää jo perusopetuksen aikana ne nuoret, jotka tarvitsevat todennäköisesti tukea toiselle asteelle siirryttäessä ja opintojen aloituksessa, kohdentaa tukea heille ja varmistaa näin opintoihin kiinnittymistä. Koulutuksen keskeyttämiseen ja sen myötä mahdolliseen koulutukselliseen syrjäytymiseen vaikuttavat erityisesti kognitiiviset haasteet ja oppimisvaikeudet, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi sekä motivaation puute. Nämä kaikki tekijät vaikuttavat myös toisiinsa ja tuen riittävyys nivelvaiheessa ja etenkin uusien opintojen alussa on riskiopiskelijoiden kannalta ensiarvoisen tärkeää. Tutkimustieto vaikutti olevan linjassa kentällä työskentelevien ammattilaisten kokemusten kanssa.

Luento-osuuden jälkeen käytimme aikaa toisiimme tutustumiseen ja pohdimme ryhmissä erilaisia alueellisia vahvuuksia ja haasteita nivelvaiheen osalta. Nivelvaiheen onnistumisen kulmakivenä nähtiin riittävän varhain tapahtuva tiedonsiirto. Hyväksi todettu käytäntö alueella on Etelä-Savon ammattiopiston edustajien kierros perusopetuksen kouluissa keväisin ja sitä käytäntöä aiotaan hyödyntää vastaisuudessakin. Tämän toimintamallin lisäksi pohdimme, että kolmannelta sektorilta eli järjestöiltä voisimme saada hyödyllistä lisätukea nivelvaiheisiin. Yhdessä päätimmekin, että seuraaviin yhteistyöfoorumeihin kutsutaan mukaan myös paikallisia järjestötoimijoita.

Kehittämiskohteita ja haasteita löytyi sekä rakenteista että toimintatavoista. Yksi suuri rakenteellinen ongelma on, ettei Mikkelin seudulla ole erityisammattioppilaitosta. Näin ollen vaativaa erityistä tukea tarvitsevia oppilaita ohjautuu yleisiin ammattioppilaitoksiin ja riittämättömistä tukitoimista johtuen opinnot keskeytyvät usein jo ensimmäisten viikkojen tai kuukausien aikana. Totesimmekin yhdessä, että koulutukselliseen tasa-arvoon on maassamme vielä pitkä matka. Monella opiskelijalla ei ole realistisia opiskelupaikkavaihtoehtoja sopivan etäisyyden päässä kotoa.

Lisäksi Mikkelissä ei järjestetä lisäopetusta muualla kuin Valteri Mikaelissa, minkä vuoksi toisinaan nuoria päätyy ammattiopistoihin liian heikolla osaamisella. Osa näistä nuorista ohjautuu etsivän nuorisotyön piiriin, mutta kompastuskivenä nähtiin palvelun vapaaehtoisuus; vaarana on, että nuoret vain ”häviävät”. Keskeinen kysymys onkin, miten tuoda etsivä nuorisotyö osaksi arkea jo peruskouluun ja siten madaltaa kynnystä yhteistyöhön myös peruskoulun päätyttyä?

 

Yhtenä perusopetuksen kehittämiskohteena esiin nousi eriyttämisen lisäämisen tarve yläkouluissa. Monet kokivat, että yläkouluihin pitäisi tarjota lisää tukea ja kannustusta jättää väljyyttä opetukseen ja rohkeammin vaihdella opiskeltavan aineksen laajuutta ja syvyyttä oppilaiden erilaiset oppimisedellytykset huomioiden. Eriyttämisen tulisi olla myös luonteva osa oppilaanohjausta.

Erityisenä huolenaiheena Mikkelin alueella nähtiin päihdeongelmat ja niihin kietoutuneet mielenterveyspulmat sekä mielenterveydellisesti oirehtivien ohjaus. Tämän todettiin olevan koko ajan kasvava ongelma, jonka äärellä oppilaitoksissa koetaan suurta neuvottomuutta. Mihin ohjata ja miten saada apu opiskelijalle oikea-aikaisesti? Entä ennakoiva työ? Tähän teemaan on syytä syventyä ja lähteä yhdessä hakemaan vastauksia seuraavissa foorumeissa. Lisäksi toivottiin tutustumista muualla toteutettuihin hyviksi havaittuihin käytännön toimintamalleihin, syventymistä maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden tilanteeseen sekä lisää tietoa siitä, kuka kuuluu vaativan erityisen tuen piiriin ja mitä koulutusmahdollisuuksia ja tukipalveluja on saatavilla järkevien matkojen päässä. Työstäminen teemojen äärellä jatkuu tulevissa kokoontumisissa - tervetuloa mukaan vetovoimaiseen kehittämistyöhön!

"Eniten tarvitsemme elämässä ihmistä, joka rohkaisee meitä tekemään sen, minkä osaamme."
- Ralph Waldo Emerson