Jutustelua Jyväskylästä

3.4.2020

VIRTUAALINEN REKSIFOORUMI

"Hukataanko oppilas?"

Tammikuun yhteistyöfoorumin myötä syntyi ajatus yhteistyöfoorumin järjestämisestä rehtoreille kouluakäymättömyyden teeman puitteissa. Korona-aallon suljettua koulut myös yhteistyöfoorumin koollekutsumista jouduttiin uudelleenarvioimaan. Foorumi päätettiin pitää sovitusti, mutta alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen verkkototeutuksena. Niinpä keväisenä huhtikuun päivänä parikymmentä Jyvässeudun rehtoria kokoontui virtuaalisesti pureutumaan yhdessä kouluakäymättömyyden teemaan. Keskustelua käytiin mm. siitä, miksei kouluakäymättömyys ole kiireellinen asia lastensuojelussa, miten ennaltaehkäistä pudokkuutta ja tukea kouluakäymättömiä oppilaita. Lisäksi kuultiin kokemuksia Jyväskylässä toteutetusta Vetoapua-pilotista sekä vertaisryhmätoiminnan toteuttamisesta osana nivelvaiheen kohdennettua lisätukea myös muualla Suomessa. Kiitokset kaikille foorumissa mukana olleille aktiivisesta osallistumisesta!

31.1.2020

YHTEISTYÖFOORUMI

Tammikuisena aamupäivänä Jyväskylässä vetovoimailtiin pienellä, osaavalla porukalla. Pureuduimme kouluakäymättömyyden teemaan ja pohdimme keinoja näiden nuorten tukemiseen. Kuulimme eri koulujen käytänteistä mm. poissaolojen seurannan ja niihin puuttumisen osalta sekä Sannan ja Sarin kertomana havaintoja Jyväskylässä toteutetusta Vetoapua-pilotista. 

 

Keskiöön nousivat ennaltaehkäisevän työn merkitys ja moniammatillisen yhteistyön tärkeys nuoren kokonaisvaltaiseksi tukemiseksi. Oppivelvollisuuden pidentyessä resurssi ei saisi siirtyä korjaaviin toimenpiteisiin, vaan sen tulisi edelleen kohdentua ennaltaehkäisevään työhön. Kun interventioita lähdetään tekemään, niiden tulee olla intensiivisiä; vaikka lyhyitäkin, mutta päivittäin, kerran viikossa ei riitä. Muutokset eivät tapahdu nopeasti ja siksi keskeistä on toiveikkuuden ylläpitäminen ja pientenkin edistysaskelien näkyväksi tekeminen.

 

Yhteisesti todettiin, että näiden nuorten tukemiseksi tarvitaan koulun koko henkilökunnan silmien avautumista. Keskeistä on ajatus yhteiskasvattajuudesta, jossa kaikki ovat kohtaavia aikuisia. Tärkeäksi nähtiin myös johdon tuki joustavien ratkaisujen toteuttamiselle, mistä nousi idea seuraavan yhteistyöfoorumin kohdentaminen Jyvässeudun rehtoreille kouluakäymättömyyden teeman puitteissa. ​

Kiitos foorumiin osallistuneille antoisista keskusteluista ja kokemustenne jakamisesta.

Niiden pohjalta kehittämistyötä on hyvä viedä eteenpäin.  

22.11.2019

KOULUTUS

"Tuetko toimijuutta, luotsaatko tulevaisuuteen?"

Marraskuun lopulla Vetovoimalan ja Tämä elämä -hankkeen toiveikas ja monipuolinen Suomen kiertue valloitti Jyväskylän. Keskiössä olivat toimijuuden ja osallisuuden teemat, tulevaisuusohjaus ja yhdenvertaisuuden toteutuminen. Päivässä tuotiin esiin Vetovoimalan hyviä käytänteitä sekä Tämä elämä -hankkeessa kehitettyjä pelillistettyjä työkaluja opinto-ohjaukseen. 

 

Keskustelua ja puheenvuoroja riitti niin osallisuudesta ja hyvinvoinnista kuin rohkeudesta kohdata ja välillä vähän patistaakin. Myös oppivelvollisuuden pidentämisestä käytiin dialogeja. Lopuksi pelattiin ryhmäpeliä päivän teemoista ja luotiin silmäys tulevaisuuteen. Sitä ei voi ennustaa, mutta voimme olla luomassa sitä yhdessä. Vahvuuksiin nojaavassa, esteettömässä maailmassa asenne on tärkein!

6.9.2019

YHTEISTYÖFOORUMI

Jyväskylän yhteistyöfoorumissa oli mukana 19 innokasta ja keskustelevaa nivelvaiheen toimijaa. Ilahduttavaa oli, että olimme saaneet varsin erityisopettaja- ja opo-painotteiseen porukkaan mukaan myös Kasvun maisema –hankkeen työntekijöitä sekä kasvatusohjaajia, joiden työ kouluissa kiinnosti monia.

Aluksi linjasimme Vetovoimalan viimeisen vuoden tavoitteet. Kerroimme, että tarkoituksena on koota tiiviimpi kehittäjäporukka, joka lähtee yhdessä suunnittelemaan ja toteuttamaan uusien toimintatapojen jalkauttamista omissa työyhteisöissään. Sitten tutustuimme toisiimme ja purimme päällimmäisiä tunnelmia työkentältä. Sen jälkeen päivitimme Jyväskylän alueen nivelvaiheen karttaa yhdessä keskustellen. Keskustelua herätti mm. oppivelvollisuusiän päättymisen tulkinta ja palvelutarjonnan sudenkuopat. Kerroimme omasta Vetoapua –pilotistamme, joka herätti kuulijoissa paljon keskustelua. Koulupudokkuus ja psyykkisesti oireilevien oppilaiden tukeminen tuntuu haastavan nyt kaikkialla.

Seuravaksi oli aika lähteä työskentelemään Vetoapua –pilotista nousseiden teemojen parissa. Jaoimme tilaan monisteet, joissa oli teemojen otsikot: 1.) Ajatuksia vertaistuesta ja ryhmäytymisestä, 2.) Opiskelun tukeminen ja kouluun kiinnittymisen vahvistaminen, 

3.) Nuorten hyvinvoinnin tukeminen, 4.) Nuoren ja huoltajan sitouttaminen, 5.) Nuoren säännöllinen kohtaaminen ja

6.) Vanhemmuuden tukeminen). Jokainen kiersi kirjoittamassa ajatuksiaan teemoihin liittyen. Tämän jälkeen osallistujat jaettiin kuuteen 3 – 4 hengen ryhmään. Ryhmät jatkotyöstivät teemoja valiten niistä parhaat ideat, jotka sitten esittelivät muille.

Lopuksi kerroimme jatkosta ja kalenteroimme seuraavan yhteistyöfoorumin (pe 31.1.). Sovimme, että työstämme ryhmätyöskentelystä nousseet ideat malliksi, jonka lähetämme jokaiselle osallistujalle. Lisäksi postitamme nivelvaiheen päivitetyn kartan. Kotiläksynä osallistujat esittelevät toimintamallin oman yksikkönsä yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä. Tammikuun yhteistyöfoorumissa kuullaan, kuinka malli otettiin vastaan ja onko sitä jo mahdollisesti jalkautettu kouluissa.

Osallistujat olivat erittäin aktiivisia eikä taukoa maltettu pitää. Keskustelu

oli niin runsasta, että puheenvuoroja piti jakaa ja lopuksi jopa rajata.

Tunnelma foorumin päättymisen jälkeen oli innokas ja tuli tunne, että

nyt on kasassa toimiva sakki!

 

 

 

 

Vetovoimaisin terveisin,

Sanna & Sari

15.2.2019

KOULUTUS

Vaativa erityinen tuki ja toimintakyky nivelvaiheen ohjauksessa

Koulutuspäivän alussa käytiin läpi ajankohtaisia asioita vaativan erityisen tuen oppilaiden nivelvaiheeseen liittyen. Puhuimme muun muassa koulunkäyntikyvyn arvioinnista, koulupoissaolokyselyistä sekä psyykkisten oireiden lisääntymisestä yleisenä ilmiönä. Keskustelua käytiin myös siitä, mistä osa-alueista nuorten hyvinvointi koostuu ja kuinka koulu voi tukea nuorten hyvinvointia. Tutkitusti hyvinvoivat nuoret myös kiinnittyvät kouluun ja myöhemmin yhteiskuntaan.

 

Pääpuhujana koulutuksessa oli tutkijatohtori Sami Määttä, joka kertoi nuorten syrjäytymisen syistä. Koulutuksen keskeyttämiseen ja sen myötä mahdolliseen koulutukselliseen syrjäytymiseen vaikuttavat erityisesti kognitiiviset haasteet ja oppimisvaikeudet, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi sekä motivaation puute. Nämä kaikki tekijät vaikuttavat myös toisiinsa ja tuen riittävyys nivelvaiheessa ja etenkin uusien opintojen alussa on riskiopiskelijoiden kannalta erityisen tärkeää. Itseohjautuvuuden ja itsesäätelyn vahvistamisessa keskeistä on sosiaalinen tuki, mutta miten mahdollistaa se kaikille? Itseohjautuvuuden vahvistamiseksi on tärkeää tehdä nuorelle mahdolliseksi vaikuttaa omiin asioihin, opintoihin, päätöksiin, valintoihin - omaan elämään. Keskeistä on myös pystyvyydentunteen vahvistaminen korostamalla oppimista, tekemällä näkyväksi mitä on opittu sekä omaa etenemistä seuraamalla. Oppimisvaikeudet olisi tärkeää yksilöidä mahdollisimman tarkasti ja autettava oppijaa näkemään itsessään myös hyvää. Saimme kuulla esimerkkejä, miten yli 20-vuotiaille oli tehty selvityksiä, löydetty syitä kouluvuosien aikaisiin pulmiin ja tämän myötä oli voitu toimia korjaavasti ja rakentaa oppimisidentiteettiä uudelleen. Koskaan ei ole liian myöhäistä!

Epäonnistumisen pelko estää usein oppimista ja voi pahimmillaan syrjäyttää polulta. Heikko koulumenestys, ikätoverivalinnat, ongelmakäyttäytyminen ja muun muassa masennus voivat aiheuttaa syrjäytymistä. Joskus voi olla helpompi vältellä epäonnistumisia ja koulua kuin kohdata erilaisia tilanteita ja lähteä mukaan prosesseihin. Suhtautumistapaan voi vaikuttaa sekin, millainen oppijan minäkuva on kehittynyt ja kokeeko, että on yhtä hyvä kuin muut. Millainen käsitys sinulle rakentui peruskoulun aikana itsestäsi oppijana?

Sami Määtän puheenvuoron lisäksi kuulimme opintoihin hakeutumisesta erityisessä sekä vaativassa erityisessä tuessa. Erja Kaakkuriniemi perehdytti kuulijoita toimintakykyajatteluun sekä siihen, kuinka toimintakyvyn kuvaaminen voi toimia siirtymävaiheen tukena. Lopuksi kuultiin katsaus välineistä, jotka auttavat toimintakyvyn kuvauksessa nivelvaiheen ohjauksessa. Opimme kuinka nuoren osallisuutta, vahvuuksia ja tuen tarpeita kuvaavat Ruori ja Toimintakykyarvio.fi –palvelut tukevat tässä.

23.11.2018

YHTEISTYÖFOORUMI

Jyväskylän yhteistyöfoorumi kokoontui ensimmäistä kertaa rakentamaan verkostoja erityistä ja vaativaa erityistä tukea tarvitsevien ohjauksen kehittämiseen. Paikalla oli laaja nivelvaiheen ohjauksen osaajaverkosto pohtimassa vaativan erityisen tuen määrittelyä ja keskustelemassa ohjauspalveluiden toimivuudesta ja kehittämistarpeista Jyväskylän alueella. Myös nuorten oma ääni pääsi kuuluviin kokemusasiantuntijan puheenvuorossa, jossa muistutettiin, ettei tarvi olla kuin yksi ihminen, joka näkee nuoren toimintarajoitteiden takana. Yhteisessä keskustelussa todettiin, että oppimisen haasteet ovat voitettavissa, kun tehdään yhdessä samaan suuntaan. ​

 

Kiitos Jyväskylä, tavataan taas 15.2. Vetovoimalan koulutuksessa! 
 

"Eniten tarvitsemme elämässä ihmistä, joka rohkaisee meitä tekemään sen, minkä osaamme."
- Ralph Waldo Emerson